18 toukokuun, 2017
Yhteiskunnan eliittipiirit perustavat säätiön, joka alkaa määrätä tutkimus-, tiede- ja koulutustoiminnasta Tampereella.
Tässä luettelo eliittikunnan jäsenistä ja pääomasta minkä kukin tässä vaiheessa sijoittaa yliopistosäätiöön:
8 huhtikuun, 2017
Tontti- ja kaavoituskorvauksista on tullut kaupungeille kiinteistöveroon verrattavissa oleva tulonlähde. Asia on asuntopolitiikan suurin vaiennettu kysymys. Kunnat eivät halua aiheesta keskustella.
Tonttien korkeat hinnat ovat kestämätön tilanne yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Edullisempi asuminen ei onnistu ilman julkisen vallan osuuden vähentämistä. Näin näkee asian Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Kauppalehden artikkelissa.
Ymmärtääkseni tässä asiassa meidän tavallisten ihmisten, asunnonostajien ja vuokralla asujien sekä rakentajien edut ja oikeudet ovat yhdensuuntaisia.
Syyllisiä ovat erityisesti niinsanotut kasvukunnat kuten Helsinki ja Tampere. Ne rahastavat kaavoitus- ja tonttikorvauksilla oikeudettomasti.
(lisää…)
8 huhtikuun, 2017
Pormestariehdokkaiden tentissä Sanomatalolla juontaja kysyi ehdokkailta, kuka kannattaa Hämeenlinnanväylän bulevardisointia (samalla Keskuspuiston viistämistä). Anni Sinnemäki nosti vastustavan punaisen lapun.
On aikoihin eletty.
Helsingin vihreät ovat Sinnemäen ja Soininvaaran johdolla ajaneet sisääntuloväylien bulevardisointia henkeen ja vereen. Taisivat mainita tämän jopa päättyvän vaalikauden tärkeimmäksi asiaksi. Olen ollut tilaisuuksissa, joissa Anni Sinnemäki on vaientanut bulevardisointiin kohdistuvan kritiikin, jopa pilkannut sitä.
Televisioidussa vaalitentissä Anni Sinnemäki nyt siis näyttää punaista. Onko Sinnemäen puheisiin tämän jäljeen luottamista missään asiassa?
8 huhtikuun, 2017
Missourin yliopiston taloustieteen professori Michael Hudson on sanonut (linkki):
”Finanssikriisin jälkeen pankit on pelastettu, demokraattisesti saavutettuja reformeja on alettu purkaa ja talous on ajettu pitkään lamaan. … uusi luokkasota perustuu yhteiskunnan velkaannuttamiseen, talouskuriin ja yksityistämisiin. Keskuspankit, ministeriöt ja taloustiede ovat tärkeitä strategisia aseita tässä sodassa.”
Siis: taloustiede on ase sodassa.
Eikö tieteen pitänyt tavoitella totuutta ja paljastaa valheellisuus. Ketä nyt uskomme?
4 huhtikuun, 2017
Kuin uskonnolliset herätysliikkeet tyrkyttäisivät evankeliumiaan. Naapurin teltalle ei juuri katsota saati että pohdittaisiin heidän sanomaansa. Jokainen tohottaa omaansa.
Vaalityöstä puuttuu itsetutkiskelu, taito katsoa hommaa ulkoapäin. Puuttuu itsereflektio ja meta-analyysi, kuten tiedeväki hienosti sanoisi.
Välillä säälittää ohikulkevat ihmiset joiden käteen tungetaan lippusta ja lappusta väkisin. Elämäntuntemus lappusista harvemmin kohenee.
Mikä on tunkemisen motiivi? Jos henkilökohtainen osuus – menestyä, saada mainetta, päästä kivaan seuraan, saada palkkioita – jätetään pois, säilyykö innon taso? Kantaako sanoma?
Vaalityö on mieltä ylentävää ja kasvattavaa silloin kun juttukumppaniksi osuu karsinoitumaton, vapaahenkinen, utelias ja pohdiskeleva henkilö. Silloin jutustelussa saattaa pyörähtää puolikin tuntia. Pari kolme kertaa olen saanut tällaista kokea. Mellunmäessä erittäin hillitty työläis-eläkeläinen kertoili elämäntarinansa:
2 huhtikuun, 2017
Suomen Pankki esitteli talouskatsauksensa 30.3. Lehdistölle sen esitteli Erkki Liikanen, yleisölle Hanna Freystätter.
Suomen Pankin talouspoliittinen puhunta alkaa muistuttaa keskiajan skolastiikkaa. Keskiajan viisaat väittelivät Jumalan olemuksesta. Tänään EKP:n ja Suomen Pankin jumalainen olio on inflaatio, erityisesti EKP:n määrittämä inflaatiotavoite. Sen saavuttamisen edestä lakoavat kaikki muut kysymykset.
Tämä tuli todistetuksi kun SP:n tilaisuuden (Freystätter) lopulla yleisö kysyi mitä riskejä liittyy EKP:n ja SP:n omaisuuserien osto-ohjelmaan. Osto-ohjelma tarkoittaa EKP:n ns. määrällistä elvytystä, ultrakeveää ja ’epätavanomaista rahapolitiikkaa’ (SP:n oma ilmaisu). Ohessa on kuvio, josta määrällisen elvytyksen räjähdysmäinen kasvu näkyy.
Ns. arvopaperien osto-ohjelman eli määrällisen elvytyksen räjähdysmäinen kasvu.
Mitä Hanna Freystätter vastasi riskikysymykseen?
”EKP:n määrittämän inflaatiotavoitteen (joka on vajaa 2 %) saavuttamiseksi ja kestävöittämiseksi ultrakeveä rahapolitiikka on aivan välttämätön.” Tätä hän toisteli, muuta hän ei sanonutkaan.
Onko tuo vastaus rahapolitiikan riskejä koskevaan kysymykseen? Mielestäni ei, itse asiassa päinvastoin. EKP:n ja SP:n ehdoton lukittuminen itse määrittämänsä ja satunnaiseltakin vaikuttavan tavoitteen taakse kasvattaa riskejä.
2 huhtikuun, 2017
Helsinki on omaehtoisen diabetes-hoidon hännänhuippu
Uusi laite mullistaa diabeetikon arjen, otsikoi Aamulehti. Laite mittaa verensokerin ilman verta. Laite näyttää miten verensokeri on vaihdellut yön aikana, samoin sen onko verensokeri nousemassa vai laskemassa ja millä vauhdilla.
Helsinkiä lukuunottamatta laitetta saa koko maasta, tosin jakelun laajuus vielä vaihtelee. Etelä-Pohjanmaalla puolet ykköstyypin diabeetikoista on saanut laitteen. Espoossa jakelu alkoi äskettäin. ”Tilanne on todella epätasa-arvoinen”, sanoo Marjatta Stenius-Kaukonen.
Miksi laitetta ei saada Helsingissä? Helsinkihän kehuu olevansa koko maan etu ja edelläkävijä. Helsingin myötä kymmenesosa Suomen väestöstä on suljettu pois uuden menetelmän käytöstä. Helsinki on häntäpään kulkija jos sitäkään.
Helsingin taloutta vuonna 2016 on kuvattu huipputulokseksi. Kaupunki teki voittoa 465 miljoonaa euroa. Tytäryhtiöt mukaanluettuna ylijäämä nousi 600 miljoonaan. Jätkäsaaren rakentamiseen ja muihin investointeihin Helsinki käyttää tänä vuonna yli 650 miljoonaa euroa.
Helsinki kylpee rahassa mutta rahat käytetään kaupungin mahtipontiseen paisuttamiseen. Tämä politiikka saa riittää.
Maakuntatason sote alkaa näyttää tervetulleelta. Jospa se panisi Helsingin kaupungin linjaan muun maan kanssa ja lopettaisi eriarvoisuuden mm. diabeteksen hoidossa.
Aamulehti 30.3.2017: Uusi laite mullistaa diabeetikon arjen.
2 huhtikuun, 2017
Ylhäältä alas vai alhaalta ylös? Terve vai epäterve?
Kuntavaaleissa esiin on pulpahtanut uusi liike, Helsinki-liike. Motokseen se on valinnut Terve Helsinki.
Ajoittain ihmisten hätä kiteytyy sosiaaliseksi liikkeeksi. Liikkeitä ovat olleet mm. suomalaisuusliike, torppariliike, jääkäriliike, työväenliike, ympäristöliike, vihreä liike, kansakoululiike.
Kuntavaaleissa esiin on pulpahtanut uusi liike, Helsinki-liike. Motokseen se on valinnut Terve Helsinki.
Jos kiinnitämme huomion pelkkiin sanoihin, niin Helsinki-liike on tarpeellinen, ymmärrettävä ja tervetullut.
2 huhtikuun, 2017
Friedrich Schillerin jalanjäljille
Valikoin Uuden Suomen ja essee.net -sivujen kirjoituksistani paketin, 54 juttua. Pakettia voinee kutsua nettikirjaksi. Kukin kirjoitus avautuu klikkaamalla.
Seuraava vaihe voisi olla painettu kirja. Tai virtuaalinen hyperkirja. Elokuva tai youtuubi menee ehkä liian vaikeaksi.
Nykyään pitää pitsata (pitch), tuotteistaa, brändätä, flirtata, esittää. Korkeasivistys, yliopistot Aallosta, Helsingistä ja ihanasta slushista alkaen on pitsausta. Oi ihana esitystalous. – No, ehkä mekin osaamme jos haluamme.
Ilokseni huomasin, että Ihanien ihmisten kirjaan valikoituneista jutuista yksikään ei ollut kelvannut Uuden Suomen tasokkaaseen karuselliin. Karsinta kuvastanee syvempää arvopohjaa jollaisen Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi kertoo elähdyttävän HS:n toimituspolitiikkaa. Onnitteluni laatumedialle, US ja HS.
Nettikirjan piti alunperin olla Helsingin kaupungin hullutuksien kooste. Löytyy sitäkin, kirjan viimeisestä osasta. Feminismiin, maahanmuuttajiin ja maailman kulttuureihin minä kuitenkin hurahdin.
Tarjoan kahvit sille joka löytää jutuistani rasismia, natsismia tai fasismia. Toki kahdet kahvit tiedän menettäväni, ne menee Helsingin Sanomien toimittajille. Hehän tekevät työtään syvemmästä arvopohjasta käsin.
Ihania ihmisiä. Valikoima ja kirjaluonnos.
Kaius Niemi: Työn merkityksellisyydessä on suuri myönteinen voima. HS 26.3.2017.
23 maaliskuun, 2017
Helsinki on aina ollut ylhäältä johdettu kaupunki. Kuningas Kustaa Vaasa perusti kaupungin 1550 mahtikäskyllä pakottaen ihmisiä muuttamaan Vantaanjoen suulle. Sitten käskettiin muuttamaan Vironniemelle. Suomenlinnaa rakennettaessa Helsinki oli sotilasenemmistöinen. Sotaväen ruokkiminen rikastutti muutaman kauppiaan (Sederholm, Kiseleff) mutta tuhosi pienemmät. Senaatintorin ympäristö syntyi Venäjän tsaarin mahtikäskyllä, Jukka Viikilä kuvaa sitä kirjassaan. Torin paikalta purettiin kodikas puukirkko ja hävitettiin jopa hautausmaa – harvinaisen röyhkeätä. Engel halusi purkaa myös Kiseleffin talon. Tsaarin päähuoli oli saadaanko Tuomiokirkon rakentamiseen kulumaan riittävästi rahaa jotta se ilmentää tsaarin loistoa. 1900-luvulla kaupunki puratti Heimolan talon, jossa eduskunta oli hyväksynyt Suomen itsenäisyysjulistuksen. Näin Helsinki juhlistaa 100-vuotiasta.
Häpeä Helsinki, huudahti professori Seikko Eskola Tieteenpäivillä 2017, Heimolan purkua tarkoittaen.
23 maaliskuun, 2017
Kuvittelin Pompejin raunioksi josta kaivellaan esiin seksimaalauksia. Noin ei ollutkaan. Pompeji on jämäkkä, tiivis, tarkasti jäsentynyt kaupunkijäänne. Hahmon ja sen rajat tunnistaa joka askelella. Kaupunki on rakentunut kumpareelle kuten Kumpula Helsingissä. Suuri se ei ole, ehkä kilometri kertaa puoli kilometriä.
19 maaliskuun, 2017
Lujatalon toimitusjohtaja Jussi Tanhuanpää sanoo Kauppalehdessä tänään, ettei halpaa asuntorakentamista ole. Aiemmin syksyllä toisen rakennusliikkeen johtaja (olikohan YIT, Lemminkäinen vai muu) sanoi että uusien asuntojen hinnat eivät Helsingissä laske vaikka kuinka rakennettaisiin.
Luja-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Hannu Isotalo sanoo Kauppalehdessä: ”Minulle nousee tukka pystyyn, kun joku puhuu edullisesta vuokrataloasumisesta. Poliitikot puhuvat tästä, mutta tällaisia kohteita on mahdoton saada liikkeelle.”
18 maaliskuun, 2017
Aiempina aikoina senaatin tai valtioneuvoston jäseniksi valikoitui kulttuurialan, tieteen, filosofian, valtio-opin, kirjallisuuden tuntijoita ja toimijoita. Tänään julkispaikoille on tarjolla vain ammattipoliitikkoja.
Helsingin pormestariehdokkaat aakkosjärjestyksessä: Arhinmäki, Haatainen, Kolbe, Lindell, Sinnemäki, Vapaavuori.
Tyydyttääkö tuo lista? No, vilahtaahan joukossa hiukkanen tiedettä (Kolbe), mutta ohueksi ja kuivahtaneeksi jäänee sekin.
Osaammeko kaivata muuta? Mitä se olisi?
11 maaliskuun, 2017
Oheinen otsikko löytyy Lapin Kansasta ja Aamulehdestä. Juttu täyttää neljä sivua, kaksi aukeamaa. Avoimen yliopiston luentoa vetänyt professori Hannu Sariola mainitsi tuon jutun moneen kertaan ja sanoi että nettisivulla jutulle kertyi muutamassa päivässä 30 000 tykkääjää. Siis 30 000.
Lehden juttu ei polemisoi nationalismin puolesta eikä vastaan, ei edes mainitse nationalismi-sanaa. Juttu nojaa tieteeseen.
Myös Avoimen yliopiston teemana sattui olemaan historiakäsitys Suomessa. Kuulijoita oli salissa satoja, loput netissä (luentotallenne tässä).
Suomen väestö on alkuperältään tilkkutäkki, sekalainen seurakunta, poikkeavien heimojen maa. Maahantulijoiden kielet olivat yhtä erilaisia kuin ranska, italia ja espanja. Ei siis ollut edes yhteistä kieltä.
11 maaliskuun, 2017
Erkki Tuomioja esitti Kauppalehdessä epäilyjä Helsingin pormestarimallista. Sakari Hankamäki esittää painavia näkökohtia mallin heikkouksista kansanvallan kannalta (linkki). Pormestarimalli alkaa vaikuttaa fiaskolta, joka kannattaa lopettaa samantien. Tai ehkäpä pormestarin valinta suoralla kansanvaalilla ja kuntavaaleista erillisenä muuttaisi tilanteen täysin, myönteiseksi. Eli pienestä olisi kiinni. Eikö puolueet tätä salli. Monopolisoivat vallan itselleen. Eroon monopoleista.
Esitän muutaman lisänäkökohdan ja käytännön havainnon nykyisestä valintamenettelystä:
– Jo vuosien ajan on näyttänyt siltä että Anni Sinnemäki käy pormestarikampanjaa ja on näytellyt voimakasta johtajaa. Seuraus on ollut että demokraattinen keskustelu ja vuorovaikutus on kaupungin johdossa kuoleutunut (esim. yleiskaava, suhtautuminen kaupunkitutkijoihin). Eli henkilövaali johtaa henkilövaltaan. Ei hyvä, ei lainkaan.
8 maaliskuun, 2017
Helsingin kaupungin tietokeskus julkaisi koosteen Ulkomaalaistaustaiset Helsingissä. Se on hyvää taustoitusta ilman arvottavaa möykkää. Tässä muutama poiminta:
– 2016 alussa helsinkiläisistä ulkomaalaistaustaisia oli 89 878. Se on 14,3 prosenttia kaupungin väestöstä.
– 2000-luvulla ulkomaalaistaustaisten määrä Helsingissä on kasvanut 58 000 hengellä. 2015 kasvu oli 4 286 eli 5 prosenttia.
– Helsingin väestönkasvusta (2015) kaksi kolmasosaa tuli ulkomaalaistaustaisista.
3 maaliskuun, 2017
Asento on uhmakas. Sanoissa on kiihkeää hehkua. Kädet nousevat naisellisessa kaaressa, viuhkaksi ojentuneet sormet viskovat syytöksiä.
Hän on Minna Canthia esittävä Cecile Orblin Kansallisteatterissa. Komeesti sanoo Suna Vuori: Cecilen Minna pulppuaa intuitiivista intelligenssiä.
Minna Canthin aika, 1800-luvun loppupuoli oli sosiaalikriitikkojen aikaa Suomessa ja Venäjällä. Kansanystävät, narodnikit, sosiaalianarkistit näkivä maaorjuuden lakkauttamisen valheellisuuden (1861), vaativat maareformia, halusivat kehittää maaseutumaista Venäjää. Jos Venäjä olisi saanut kehittyä niiden ajatusten pohjalta, näkisimmekö tänään kulturellin, avoimen, kansalaislähtöisen maan. Oli suunnaton onnettomuus, että työläisretoriikkaan nojanneet bolsevikit (olivatko he bolsoi, enemmistö vai vähemmistö) saivat vallan, tuhosivat vastustajansa, tuhosivat maaseudun ja jopa koko maaseutuväestön. Se on historian suurimpia onnettomuuksia ellei suurin.
1 maaliskuun, 2017
Helsinki himoaa aggressiivista kasvua. Yleiskaavaluonnos on massiivinen investointipaketti. Yleensä investointiin liittyy riskianalyysi, ympäristömuutosanalyysi, vaihtoehtoanalyysi, kaupungin kyseessä ollen julkinen keskustelu visiosta ja tärkeimpänä kaikesta sosiaalianalyysi, ihmisten kokemusanalyysi. Kaikki tämä puuttuu Helsingin yleiskaavatyöstä. Laiminlyönti on uhka sekä kaupungin sisällä että varsinkin ulkopuolisille.
Laiminlyönti on anteeksiantamaton. Näin ei kaavaa laadita tai mikäli laaditaan, jääköön se paperiksi. Helsingin kaavaluonnos on kylmän materialistinen, tekninen. Ihmisten kokemusmaailma ja riskit on vaiettu kuoliaiksi.
24 helmikuun, 2017
Koska Otso Kivekäs ei julkaise kommentteja omassa blogissaan (pari kertaa olen turhaan yrittänyt), esitän tässä Kivekkään väittämiin liittyvän muutaman kysymyksen. Nämä ovat tässä vaiheessa nimenomaan kysymyksiä.
Kivekäs kirjoittaa:
23 helmikuun, 2017
Euroopassa ei ole siirtolaiskriisi vaan poliittinen kriisi, sanoi Amnestyn johtaja Frank Johansson TV:n ykkösaamussa 22.2. Tuo lause pysäytti. Yle Areenaan tuotaessa kyseinen kohta Johanssonin haastattelusta oli leikattu pois.
Euroopan poliittinen kriisi – mitä tuo näkemys pitää sisällään.
Frank Johansson katsoi asiaa vuosikymmenten perspektiivissä, jotakuinkin näin. Aikaa Hitlerin valtaannoususta YK:n ihmisoikeuksien julistukseen kesti noin 25 vuotta. Maailmansodan jälkeen eettinen ymmärrys voitti. Mutta tänään ihmisoikeusperusteet on valtioiden toimesta jälleen mitätöity. Pakolaisten palautussopimukset Turkin ja Libyan kanssa ovat häpeällisiä ja tuomittavia. Häpeän kantaa Suomen ja muiden valtioiden johtajisto, siis myös Suomen hallitus. EU-kokouksesta palattuaan Juha Sipilä kehui sopimusta suurena valtiosaavutuksena.
essee.net 