Yhdyskuntasuunnittelu


Tontti- ja kaavoituskorvauksista on tullut kaupungeille kiinteistöveroon verrattavissa oleva tulonlähde. Asia on asuntopolitiikan suurin vaiennettu kysymys. Kunnat eivät halua aiheesta keskustella.

Tonttien korkeat hinnat ovat kestämätön tilanne yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Edullisempi asuminen ei onnistu ilman julkisen vallan osuuden vähentämistä. Näin näkee asian Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Kauppalehden artikkelissa.

Ymmärtääkseni tässä asiassa meidän tavallisten ihmisten, asunnonostajien ja vuokralla asujien sekä rakentajien edut ja oikeudet  ovat yhdensuuntaisia.

Syyllisiä ovat erityisesti niinsanotut kasvukunnat kuten Helsinki ja Tampere. Ne rahastavat kaavoitus- ja tonttikorvauksilla oikeudettomasti.

(lisää…)

Pormestariehdokkaiden tentissä Sanomatalolla juontaja kysyi ehdokkailta, kuka kannattaa Hämeenlinnanväylän bulevardisointia (samalla Keskuspuiston viistämistä). Anni Sinnemäki nosti vastustavan punaisen lapun.

On aikoihin eletty.

Helsingin vihreät ovat Sinnemäen ja Soininvaaran johdolla ajaneet sisääntuloväylien bulevardisointia henkeen ja vereen. Taisivat mainita tämän jopa päättyvän vaalikauden tärkeimmäksi asiaksi. Olen ollut tilaisuuksissa, joissa Anni Sinnemäki on vaientanut bulevardisointiin kohdistuvan kritiikin, jopa pilkannut sitä.

Televisioidussa vaalitentissä Anni Sinnemäki nyt siis näyttää punaista. Onko Sinnemäen puheisiin tämän jäljeen luottamista missään asiassa?

(lisää…)

Helsinki on aina ollut ylhäältä johdettu kaupunki. Kuningas Kustaa Vaasa perusti kaupungin 1550 mahtikäskyllä pakottaen ihmisiä muuttamaan Vantaanjoen suulle. Sitten käskettiin muuttamaan Vironniemelle. Suomenlinnaa rakennettaessa Helsinki oli sotilasenemmistöinen. Sotaväen ruokkiminen rikastutti muutaman kauppiaan (Sederholm, Kiseleff) mutta tuhosi pienemmät. Senaatintorin ympäristö syntyi Venäjän tsaarin mahtikäskyllä, Jukka Viikilä kuvaa sitä kirjassaan. Torin paikalta purettiin kodikas puukirkko ja hävitettiin jopa hautausmaa – harvinaisen röyhkeätä. Engel halusi purkaa myös Kiseleffin talon. Tsaarin päähuoli oli saadaanko Tuomiokirkon rakentamiseen kulumaan riittävästi rahaa jotta se ilmentää tsaarin loistoa. 1900-luvulla kaupunki puratti Heimolan talon, jossa eduskunta oli hyväksynyt Suomen itsenäisyysjulistuksen. Näin Helsinki juhlistaa 100-vuotiasta.

Häpeä Helsinki, huudahti professori Seikko Eskola Tieteenpäivillä 2017, Heimolan purkua tarkoittaen.

(lisää…)

Lujatalon toimitusjohtaja Jussi Tanhuanpää sanoo Kauppalehdessä tänään, ettei halpaa asuntorakentamista ole. Aiemmin syksyllä toisen rakennusliikkeen johtaja (olikohan YIT, Lemminkäinen vai muu) sanoi että uusien asuntojen hinnat eivät Helsingissä laske vaikka kuinka rakennettaisiin.

Luja-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Hannu Isotalo sanoo Kauppalehdessä: ”Minulle nousee tukka pystyyn, kun joku puhuu edullisesta vuokrataloasumisesta. Poliitikot puhuvat tästä, mutta tällaisia kohteita on mahdoton saada liikkeelle.”

(lisää…)

Helsinki himoaa aggressiivista kasvua. Yleiskaavaluonnos on massiivinen investointipaketti. Yleensä investointiin liittyy riskianalyysi, ympäristömuutosanalyysi, vaihtoehtoanalyysi, kaupungin kyseessä ollen julkinen keskustelu visiosta ja tärkeimpänä kaikesta sosiaalianalyysi, ihmisten kokemusanalyysi. Kaikki tämä puuttuu Helsingin yleiskaavatyöstä. Laiminlyönti on uhka sekä kaupungin sisällä että varsinkin ulkopuolisille.

Laiminlyönti on anteeksiantamaton. Näin ei kaavaa laadita tai mikäli laaditaan, jääköön se paperiksi. Helsingin kaavaluonnos on kylmän materialistinen, tekninen. Ihmisten kokemusmaailma ja riskit on vaiettu kuoliaiksi.

(lisää…)

Koska Otso Kivekäs ei julkaise kommentteja omassa blogissaan (pari kertaa olen turhaan yrittänyt), esitän tässä Kivekkään väittämiin liittyvän muutaman kysymyksen. Nämä ovat tässä vaiheessa nimenomaan kysymyksiä.

Kivekäs kirjoittaa:

(lisää…)

Malmin kenttä on kansallinen kysymys, sanoo kokoomuksen puoluevaltuuston jäsen helsinkiläinen Juha Levo (tässä linkki).

Asia on juuri näin. Malmin kenttä ei ole Helsingin sisäinen asia.

Luin Martti Häkkäsen tuoretta väitöskirjaa ’Rakennusoikeuden sääntely’. Ensilukemisen perusteella vaikuttaa siltä että kunnat kuten Helsinki käyttävät julkisen kaavoitustehtävän rooliaan väärin. Ne kaavoittavat omistamalleen maapohjalle runsaasti rakennusoikeuksia ja käyttävät julkisoikeudellisen tehtävän kautta näin syntyneitä rakennus- tai muita oikeuksia kaupantekovälineenä (esim.tonttien luovutus selvästi kalliimmalla mitä on tonttiin liittyvä kustannus kaupungille). Esim. Tampereen Eteläpuistossa Tampereen kaupunki rahastaa viisinkertaisen ylihinnan:  kustannukset noin 20 miljoonaa, tontinluovutus noin 100 miljoonaa.

(lisää…)

Seuraava sivu »