Yliopisto


Yhteiskunnan eliittipiirit perustavat säätiön, joka alkaa määrätä tutkimus-, tiede- ja koulutustoiminnasta Tampereella.

Tässä luettelo eliittikunnan jäsenistä ja pääomasta minkä kukin tässä vaiheessa sijoittaa yliopistosäätiöön:

  • Suomen valtio (50 000 euroa)
  • Jane ja Aatos Erkon säätiö (1 000 000)
  • Kaupan liitto (50 000)
  • Kauppias K. P. Ruuskasen säätiö (50 000)
  • Kunnallisneuvos C. V. Åkerlundin säätiö (50 000)
  • Mannerheimin lastensuojeluliiton tukisäätiö (10 000)
  • (lisää…)

Mainokset

Missourin yliopiston taloustieteen professori Michael Hudson on sanonut (linkki):

”Finanssikriisin jälkeen pankit on pelastettu, demokraattisesti saavutettuja reformeja on alettu purkaa ja talous on ajettu pitkään lamaan. … uusi luokkasota perustuu yhteiskunnan velkaannuttamiseen, talouskuriin ja yksityistämisiin. Keskuspankit, ministeriöt ja taloustiede ovat tärkeitä strategisia aseita tässä sodassa.”

Siis: taloustiede on ase sodassa.

Eikö tieteen pitänyt tavoitella totuutta ja paljastaa valheellisuus. Ketä nyt uskomme?

(lisää…)

Oheinen otsikko löytyy Lapin Kansasta ja Aamulehdestä. Juttu täyttää neljä sivua, kaksi aukeamaa. Avoimen yliopiston luentoa vetänyt professori Hannu Sariola mainitsi tuon jutun moneen kertaan ja sanoi että nettisivulla jutulle kertyi muutamassa päivässä 30 000 tykkääjää. Siis 30 000.

Lehden juttu ei polemisoi nationalismin puolesta eikä vastaan, ei edes mainitse nationalismi-sanaa. Juttu nojaa tieteeseen.

Myös Avoimen yliopiston teemana sattui olemaan historiakäsitys Suomessa. Kuulijoita oli salissa satoja, loput netissä (luentotallenne tässä).

Suomen väestö on alkuperältään tilkkutäkki, sekalainen seurakunta, poikkeavien heimojen maa. Maahantulijoiden kielet olivat yhtä erilaisia kuin ranska, italia ja espanja. Ei siis ollut edes yhteistä kieltä.

(lisää…)

  • Maahanmuuton myönteisyys

Helsingin kaupungin tietokeskus julkaisi koosteen Ulkomaalaistaustaiset Helsingissä. Se on hyvää taustoitusta ilman arvottavaa möykkää. Tässä muutama poiminta:

– 2016 alussa helsinkiläisistä ulkomaalaistaustaisia oli 89 878. Se on 14,3 prosenttia kaupungin väestöstä.

– 2000-luvulla ulkomaalaistaustaisten määrä Helsingissä on kasvanut 58 000 hengellä. 2015 kasvu oli 4 286 eli 5 prosenttia.

– Helsingin väestönkasvusta (2015) kaksi kolmasosaa tuli ulkomaalaistaustaisista.

(lisää…)

Katselin parina iltana Saksan TV:tä. Kanavaksi valikoitui BBR, mikä lie tarkoittanut Berlin-Brandenburger Rundfunk, siis Saksan Yle. Suomeen palattua avasin TV:n. Yleltä tuli Villikortti. Järkytys ei olisi voinut suurempi olla. Tätäkö on Suomi. Olisinpa saksalainen.

(lisää…)

Seurasin Tieteenpäiviä viisi päivää aamusta iltaan.

Jäljelle jäi ärtymys.

Ärtymys siitä että monet hyvät ajatukset katoavat taivaan tuuliin. Sitäkin enemmän ärtymys päivillä muhivasta pörhistelystä ja vallantäyteydestä. Seuraavassa muutama poiminta, ei kaikki, jatkan ehkä myöhemmin. Alla olevat voi lukea missä järjestyksessä tahansa.

(lisää…)

Tietämisen maailma tulee tänään haastetuksi monin tavoin: mitä on totuus, epätotuus, todellisuus, tutkimus, epäily, tieteen korjautuvuus, mielipide, fakta, faktantarkastus, dogmatismi, populismi, epistokratia. Miten tiede, viestintä ja poliittinen puhunta asemoituvat tähän moninaisuuteen? Vastaus ei ole yksinkertainen. Jos kysymme filosofilta, mitä on todellisuus, saamme helposti vastaukseksi filosofian koko historian ja silti asia jää epäselväksi.

Onko populismin pelossa ajauduttu kenties yksinkertaistettuun näkemykseen faktoista, totuudesta, todellisuudesta? Onko toisinkysymisen ja epäilyn perspektiivi kadotettu?

Kuin tilauksesta yliopistofilosofit ovat koonneet kirjan Skeptisismi (Gaudeamus 2016). Kirja on erittäin tervetullut. Se käy läpi epäilyn perinnettä antiikista nykypäivään. Sitä kannattaa lukea ja opiskella.

Millaisia lääkkeitä kirja tarjoaa totuudenjälkeiselle ajallemme? Mitä ovat populismi tai dogmatismi? Tuleeko ratkaisuksi epistokratia?

Tietona pidetyt asiat muuttuvat aikakaudesta ja kulttuurista toiseen. Mitä hyväksymme tietona ja miksi? Tietoväittämät ovat intressilähtöisiä, niillä muokataan maailmaa. Nämä ovat ajankohtaisia kysymyksiä, sanoo Skeptisismi-kirjan johdanto.

Antiikin aikoina filosofinen epäily oli kirjan mukaan kehittynyttä ja elämäntapaan liittyvää. Miten on tänään? Osaammeko kyseenalaistaa ja kysyä toisin?

(lisää…)

Seuraava sivu »