( helmikuu 2018 / keskustelua )

Työnantajiksi itseään kutsuvat ovat nostaneet yliopistokiistan keskiöön palkkausjärjestelmän. Tämä ei ole uutta Suomessa. Kymmenisen vuotta siten valtionhallinto muutettiin eliitin mielivallaksi nimenomaan palkkausjärjestelmän avulla.

‘Palkkausjärjestelmä’ on sanana tekninen, byrokraattinen, viattomalta kuulostava, luotaan työntävä. Tosiasiassa palkkausjärjestelmä on poliittisen vallankäytön voimakkain väline. Perustelen tätä esimerkin kautta. (lisää…)

( helmikuu 2018 / keskustelua )

Sähkövalo Pohjolaan syttyi Tampereella 1882. Tänään Tampereella taistellaan tieteen valosta, valon sammumista vastaan. Taistelua johtaa Tampereen yliopisto.

1960-luvun lopulla taisteltiin juuri samasta asiasta kuin tänään: yliopiston sisäinen demokratia ja yliopiston rooli kansalaisille. Tampereen taisteluilla onkin 50 vuoden tasavälijatkumo: 1918, 1968, 2018. Paikka on ollut joka kerta sama: Kalevankangas. Jälleen Kaleva palaa. Tänään tykistötulittajia ovat marjamakarowit, anitalehikoiset, jormaturuset, OKM, valtio, elinkeinoelämä, Teknologiateollisuus. (lisää…)

( helmikuu 2018 / keskustelua )

Ylen vaalitentissä 25.1. Sauli Niinistö ehdotti, että taantuvilla seuduilla asuntojen arvon laskusta kärsiviä voitaisiin tukea rahallisesti. Yhteiskunnan on tultava taloudellisesti vastaan, jos perhe jää mottiin, josta on äärimmäisen vaikea itse tulla ulos. (HS 26.1.)

Mitään tämänsuuntaista ei kuultu Niinistön valtiopäivien avajaispuheessa 6.2. Sen sijaan Niinistö varoitteli uusista menoista ja leveästi elämisen harhasta.
Vaalien alla Niinistö kielsi olevansa sisäpoliittinen vallankäyttäjä. Entä nyt? (lisää…)

( helmikuu 2018 / keskustelua )

Pylväikön sisuksissa on portaikko jossa Eugen Schauman vuonna 1904 PAMautti hengiltä Venäjän Bobrikovin (kuva 1). PAM. Tänään Bobrikovin tehtäväkuvaa jatkaa Martti Hetemäki. Liekö sattumaa että aikanaan Eugen Schauman ja nyt kansalaisaloitteen käynnistänyt  Martin-Eric Racine asuvat samoilla nurkilla, kävelyetäisyydellä senaatista. (lisää…)

( tmmikuu 2018 / keskustelua )

Tieteen olemukseen kuuluu pyrkimys täsmälliseen ja ymmärrettävään kieleen. Käsitteiden ja sanojen tulisi olla sen verran avattuja ja hyvin määriteltyjä, että lukija ymmärtää niiden sisällön jotakuinkin yksiselitteisellä tavalla.

Nyt joudun kysymään Kari Enqvistiltä, mitä hän tarkoittaa seuraavilla sanoilla ja käsitteillä:

some, rottajoukko, viemäri, viemärin pimento, lauma, karmea sotku, somen rottalauma, somekommentaattori, vinkaisu, polvilumpiorefleksi, parkaisu, kupla, fakta, vanha jäärä. (lisää…)

( tammikuu 2018 / keskustelua )

Kai Mykkänen pyysi vaihtoehtoja valtion aktiivimallille. Vaihtoehto on nyt löytynyt. Se on Riikka Haapalaisen väitöskirja Utopioiden arkipäivää. Väitös tarkastettiin Helsingin yliopistossa viime perjantaina (26.1.).

Haapalaisen väitöskirja auttaa ymmärtämään, miksi valtion aktiivimalli vihastuttaa. Väitöskirja antaa ainekset asioiden toisinhoidolle.

Haapalainen kertoo osallistavasta taiteesta. Kirjan perussanomaksi nostaisin ihmisten oman toimijuuden. Kenellä nykymaailmassa on toimijuus, kenellä ei ole? Mitä toimijuus sisältää? Miten toimijuus syntyy ja elää yhteisössä. (lisää…)

( tammikuu 2018 / keskustelua )

Kärsivästä kansasta kertovan jutun keskelle HS laittaa kuvan jossa myhäilee Mooses, kärsivän kansan Armahtaja, Vapauttaja ja Pelastaja. Mooses johdattaa eksyneen kansan poikki autiomaan, yli virran.

Valhetta, valhetta kaikki on tyynni.

HS:n tarkoitusperä on ilmiselvä. Kun vaalipäivä on ohi, on puhekin ohi.

Kyse on Sauli Niinistön television vaalikeskustelussa heittämästä ehdotuksesta että asuntojen arvon laskusta kärsiviä voitaisiin tukea rahallisesti. Aina on ihmisiä jotka eivät ole selvillä eliittien tavoista ja sen takia haksahtavat tuollaisiin vaalitäkyihin. (lisää…)

( tammikuu 2018 / keskustelua )

Suomalaiseliitin perustelut aktiivimallille kertoo psykohistorian tajun puuttumisesta. Vastaavaa tajun puutetta voidaan jäljittää historiassa askel askeleelta taaksepäin, aina vuoteen 1918 ja sitäkin kauemmas. Jäljitys on kuin kuvan lukua taaksepäin, inversiomatematiikkaa. (lisää…)

( tammikuu 2017 / keskustelua )

Oikeuden perusteita käännetään nurin. Käänne pilkahti esiin aktiivimallissa. Käänteen arkkitehtejä ovat Tuomas Pöysti, Sauli Niinistö, Martti Hetemäki, Vesa Vihriälä, Juhana Vartiainen sekä käytännön toimijoina Juha Sipilä, Mika Lintilä, Jari Lindström.

Käänne vilahtaa kautta rantain Tuomas Pöystin sanoissa ”aktiivimallin tavoite työllistää ihmisiä on perusoikeusmyönteinen” (TV Ykkösaamu).

Perusoikeudet, ihmisoikeudet ja oikeudet yleensä eivät enää olekaan (Kantia lainaten) ’das Ding an sich’, itsessään ja itselleen, ilman ehdollistamista, kehystämistä tai kanavointia. Ulkopuolelta pulpahtaa jokin peruste tai mekanismi (esim. työllistää, vastaanottopakko, muutto työn perässä), joka hiipii oikeuksien sisällön määrittäjäksi ja portinvartijaksi? (lisää…)

( tammikuu 2018 / runsaasti keskustelua )

Koulutyttö oli rukoillut ääneen koulun oppitunnilla ja ruokailussa. Koulu rajoitti ääneen rukoilua. Eduskunnan oikeusasiamies totesi, että koulussa on eri uskontokuntien edustajia ja koulu huomioi jokaisen hyvinvoinnin. Rajoituksia voidaan siis perustella muiden oppilaiden uskonnonvapauden turvaamisella. (päätös)

Presidentti Sauli Niinistö toivottaa uudenvuoden puheessaan Jumalan siunausta kaikelle kansalle. Millä tavalla presidentin toivotus eroaa koulutytön ääneenrukoilusta? Itse asiassa presidentin toivotus on jopa pahempi: tyttö ei rukoillut muiden puolesta, kun taas presidentin sanojen kohteena on koko väestö, peräti virallisen instituution, presidenttiyden nimissä. (lisää…)

( tammikuu 2018 )

Yleinen etu kävelee työttömän yli. Tätä väittämää levitetään lehtijutuissa, joissa vilahtaa nimet Martti Hetemäki (VM), tutkimusjohtaja Heikki Räsänen (TEM), päätoimittaja Arno Ahosniemi (Kauppalehti), Juhana Vartiainen, epäsuorasti Vesa Vihriälä (Etla) ynnä muita.

Mistä käsin herrat määrittelevät yleisen edun? Löytyykö määrittely laista (vesilaista löytynee, mutta tulkinnanvaraisena ja mielivaltaisena). Voidaanko ihminen noin vaan todeta alisteiseksi mystiselle yleiselle edulle?

Länsimainen filosofia, tiede, taloustiede, sosiaalitiede ei ole tällaista kysymystä ylittänyt eikä ylitä. On aika nostaa ainekset pöydälle. Käyn lyhyesti läpi kolme otsikossa mainittua ainesosaa. (lisää…)

( tammikuu 2018 )

HS:n toimittaja Anna-Liina Kauhanen kirjoitti jutun EU:sta. Media- ja yliopistoväki kiittelee juttua twittereissään tähän tapaan: (lisää…)

( joulukuu 2017 )

Osaamme mekin tiedustella. Miten elämme seuraavat sata vuotta? Livahdin tilaisuuteen salaa, glögin ja piparin siemasin kulmauksessa. Salissa valitsin paikan leveän selän takaa, polvien välissä avasin muistivihkoni.

Sanamössö sai mennä ohi korvien: osaaminen, turvallisuus, yrittäminen, hyvinvointi, ympäristö, kaikki tuo, ministeri Grahn-Laasonen, kirjailija Itkonen, Sitran Pantsar, Brysselin Virkkunen, ei sano mitään, kuultu on. Nyt haetaan ennenkuulumatonta eli miten eletään seuraavat 100 vuotta. Mitähän nuo kaksi ovat keksineet? (lisää…)

( joulukuu 2017 )

Sosialistinen realismi Neuvostoliitossa oli suuri erehdys. 1920-luvulta alkaen Stalinin johdolla se tappoi kokeellisen taiteen ja yhteiskunnan uusien muotojen etsimisen. Tänään se on pelkkää vitsiä ja kitsiä.

Ihmisymmärryksen ohuutta kuvastaa se ettei ”realismin” paluuta tänään huomata. Anna Tuori ja Aleksis Salusjärvi kirjoittavat Nuori Voima-lehdessä, kuinka meille on syntynyt kapitalistinen versio sosialistisesta realismista. (lisää…)

( joulukuu 2017 )

Vuoden ellei vuosisadan rasittavin viikko alkaa. Mitä he juhlivat? Juhlasta puhuminen loukkaa, seuraavista ja muistakin syistä:

– Sadan vuoden ajan meistä on puhuttu sanoilla liikaväestö, ylijäämäväestö, heikompi aines, turpeeseen sidotut, impivaara, hyödynnettävät, resurssi, työvoima, tarjonta, työmarkkinat, resurssien käytön tehostaminen, suorittajat, vajaatuottoiset, ‘kannustettavat’, kustannus, saattohoidettavat.

– Torppareiden vapaustaistelun jälkeen Tampereen keskustorilla seisotettiin tuhansia ryysyvankeja. Mannerheim ei suostunut kuulemaan heistä sanaakaan vaan lähti korskeana toisaalle tietäen ja tahtoen että nuo ryysyläiset tavalla tai toisella tapetaan. Tämän kertoi ja näytti Jörn Donnerin tv-dokumentti.
(lisää…)

( joulukuu 2017 )

Eduskunnan tarkastusvaliokunta pitää perusteltuna, että valiokuntaan voidaan velvoittaa tulemaan kuultavaksi ja että voidaan velvoittaa pysymään totuudessa.

Pysymään totuudessa.

Länsimainen filosofia on kahden vuosituhannen ajan etsinyt vastausta kysymykseen mikä on totta. Enää ei tarvitse etsiä. Totuus löytyy eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnöistä.

Onko velvoite tulla kuultavaksi rajaton ja ääretön? Keitä ja mitä asioita velvoite koskee? Jos valiokunta pyytää kuultavaksi Viitasaaren tytön, onko hänellä velvoite tulla kuultavaksi? Pakko hänen on tulla koska laki on kaikille sama.

Mikä on totuus missäkin asiassa? Milloin voit olla varma että tiedät totuuden ja kerrot sen ja vain sen. Otetaan esimerkki: (lisää…)

( marraskuu 2017 )

Politiikan musta päivä ei ole perjantai vaan keskiviikko (black wednesday). Juha Sipilä antaa 22.11. ilmoituksen hallituksen EU-politiikasta. Puheen sisällön arvaamme ennalta, kylmät väreet käy.

Mikä on EU ja sen ideologia? Miksi EU ei kosketa. (lisää…)

( marraskuu 2017 )

Suomen tiede-elämää seuratessa järkyttyy päivittäin. Luettelo viimeisimmistä järkytyksen aiheista:

  • Suomalainen Tiedeakatemia on lähtenyt etupoliittisen ja piiloideologisen tutkimuksen  tielle. Ajankohtainen esimerkki on metsien ja ilmaston yhteyksiä koskeva selvitys, erityisesti selvityksen kysymyksenasettelu ja rajaus.
  • Suomen Tiedeseura järjesti luennot suurimmista tieteellisistä löydöistä 100 vuoden ajalta. Yhteiskunnallisen ja humanistisen tutkimuksen luennoissa kummastutti yhteen ”löytöön” tai osa-alueeseen umpioituminen. Yhteiskunnan tutkimuksessa ainoa löytö muka on Max Weber ja kapitalismin henki. Ei yleiskatsauksellisuutta, ei laajempaa näköalaa, ei vertailevuutta muihin löytöihin, ei synteesiä. Tällaista ”huipputiedettä” Suomessa.
  • Tutkimuksen poliittinen ohjailu on Suomessa saanut järkyttävät ja perustuslainvastaiset mitat. Poliittisen ohjailun välineeksi on nostettu Suomen Akatemia (valtion virasto). Poliittisen ohjailun välineenä toimii myös yliopistolaki sekä yliopistokentän muokkaaminen talous- ja politiikkalähtöisesti, esimerkkinä Tampereen säätiöyliopiston perustamisen omavaltaiset ja laittomat menettelyt.
  • (lisää…)

( marraskuu 2017 )

Messuilla riittää tynkyä. On imagea, bonnieria, a-lehteä, optiota, bisnesaamiaista, suomenpankkia, tiedetoria, luovuusteoriaa, Aaltoa, faktantarkastajaa, kansan pilkkaajaa, tyhmiä (te ja me), väärinäänestäjiä, totuussaarnaajia (Korkman), Tuntematon-siipeilyä, kansallisherättäjää, färsaarelaista, oolantia, parnassoa, helsinginsanomaa (joka päivä neljä tuntia standiaikaa – miksi), tällä kertaa Petäjän napitus oli kiinni, Huotarinen harotti jalkojaan kuten vuosi aiemmin, Niinistön mainostamista harva sellaiseksi huomasi, on raatia monenkokoista ja monentasoista, finlandia-raadin pj muisti mainita olevansa raadin pj eli erityishuomion arvoinen, on olkapään paljastajaa, intoa, kolumnoijaa, professoijaa, palkitettavaa, kukitettavaa, vinoa hymyä, selän kääntäjää. Moderoijan sallittu väri tänä vuonna oli punamusta, pituus alle polven.
(lisää…)

( lokakuu 2017 / keskustelua )

Moniko on nähnyt oheisen kuvion? Onko tutkiva journalismi availlut kuviota? Onko aihepiiristä käyty julkista keskustelua? Kuviosta nousee isoja kysymyksiä. Otan esiin muutaman. 

Valtioneuvoston paperi EMUn kehittäminen kokonaisuudessaan tässä. 
(lisää…)