Yhteiskuntakritiikki elää rap-musiikissa. Työväenliikkeen laululiike on vaiennut.

 

Pikkuroba, Erottaja, pääsymaksun velottaja /
Huputettu telottaja, poliisit ja verottaja /
Paskatöihin Vespalla käy prekariaatti /
Barrikaadit Espalla ja pommiattentaatti

– – –

Svea-mamman uuma ja Suomineidon loimet
naapurissa duuma, täällä elvytystoimet
Haluut perheen elättää käy selättämään toiset
On suomineito selällään ja levällään sen koivet

– – –

Laiva uppoo, varo laidan yli hyppijöitä
puolueet on täynnä pelkkii aidan yli hyppijöitä
rallikuskeja ja pitkän matkan lykkijöitä
pikku-Hitlereitä, vittu, pöydän alla kykkijöitä

– – –

Meit on tuhansia, ymmärrät sä, tuhansia
Mä ajan sun vitun volvos omakotitaloos
Syön sun saatanan kultasen noutajas
Mee vittu äänestää vielä Mikko Alataloo

 

Rap-musiikissa kapinan fokus voi olla sumea kuin itsenäisyyspäivän Kiakkovieras-juhlassa.

Rapin luokkatietoisuus ja ‘vallankumous’ kiteytyvät tunteen ympärille. Usein se tunne on viha.

On syrjittyjen epäluokka joka ei pääse leikkiin mukaan.

Rapissa on syvyyttä, jota ei pidä kuitata nuorten vihaisten miesten höyrypäästöinä.

Asa ja Paleface ovat levyjensä myötä rakentaneet aktiivista osallistumisen ja kansalaisvaikuttamisen kulttuuria, joka ei ole sidoksissa puoluepolitiikkaan.

Rapin syntysijoja olivat mustat lähiöslummit. Voimakkaasti kantaaottava puhetapa istuu mustaan amerikkalaiseen hip hop-kulttuuriin. Sen juuret ulottuvat mm. orjien tanssiperinteeseen.

Rap-kappaleet muodostavat usein poliittisen lausuman. Ne ottavat kantaa ja kurottautuvat itsensä ulkopuolelle toisin kuin itseensä käpertyvät postmodernit tekstit.

Suomessa rap-sanoitukset eivät ole innoittaneet tutkijoita. Kulttuurintutkimuksessa otettiin 1990-luvulla hajurakoa kapitalismikritiikkiin.

Helsingin ja Tampereen poliisit: vaihtakaa puolta, siirtykää epäluokan joukkoon. Kuten Kiovassa.

Lähteet:
yllä olevat sanoitukset (Asa, Paleface ja Julma Henri) ja muu teksti on pääsääntöisesti seuraavista lähteistä:

YLE: Agit hop jatkaa luokkataistoa – rapparien uho korvasi solidaarisuuden

Jussi Kokkola: Yhteiskuntaluokka suomalaisissa rap-lyriikoissa (klikkaa linkkiä ’See the full transcript)

Turun Yliopisto: Agit Propista agit hoppiin

Jussi Kokkola: ”älä pure luita työväen luokan” – suomalaisen rap-musiikin puhujan analyysistä