Yhteiskuntakritiikki elää rap-musiikissa. Työväenliikkeen laululiike on vaiennut.
Pikkuroba, Erottaja, pääsymaksun velottaja /
Huputettu telottaja, poliisit ja verottaja /
Paskatöihin Vespalla käy prekariaatti /
Barrikaadit Espalla ja pommiattentaatti
– – –
Svea-mamman uuma ja Suomineidon loimet
naapurissa duuma, täällä elvytystoimet
Haluut perheen elättää käy selättämään toiset
On suomineito selällään ja levällään sen koivet
– – –
Laiva uppoo, varo laidan yli hyppijöitä
puolueet on täynnä pelkkii aidan yli hyppijöitä
rallikuskeja ja pitkän matkan lykkijöitä
pikku-Hitlereitä, vittu, pöydän alla kykkijöitä
– – –
Meit on tuhansia, ymmärrät sä, tuhansia
Mä ajan sun vitun volvos omakotitaloos
Syön sun saatanan kultasen noutajas
Mee vittu äänestää vielä Mikko Alataloo
Rap-musiikissa kapinan fokus voi olla sumea kuin itsenäisyyspäivän Kiakkovieras-juhlassa.
Rapin luokkatietoisuus ja ‘vallankumous’ kiteytyvät tunteen ympärille. Usein se tunne on viha.
On syrjittyjen epäluokka joka ei pääse leikkiin mukaan.
Rapissa on syvyyttä, jota ei pidä kuitata nuorten vihaisten miesten höyrypäästöinä.
Asa ja Paleface ovat levyjensä myötä rakentaneet aktiivista osallistumisen ja kansalaisvaikuttamisen kulttuuria, joka ei ole sidoksissa puoluepolitiikkaan.
Rapin syntysijoja olivat mustat lähiöslummit. Voimakkaasti kantaaottava puhetapa istuu mustaan amerikkalaiseen hip hop-kulttuuriin. Sen juuret ulottuvat mm. orjien tanssiperinteeseen.
Rap-kappaleet muodostavat usein poliittisen lausuman. Ne ottavat kantaa ja kurottautuvat itsensä ulkopuolelle toisin kuin itseensä käpertyvät postmodernit tekstit.
Suomessa rap-sanoitukset eivät ole innoittaneet tutkijoita. Kulttuurintutkimuksessa otettiin 1990-luvulla hajurakoa kapitalismikritiikkiin.
Helsingin ja Tampereen poliisit: vaihtakaa puolta, siirtykää epäluokan joukkoon. Kuten Kiovassa.
Lähteet:
yllä olevat sanoitukset (Asa, Paleface ja Julma Henri) ja muu teksti on pääsääntöisesti seuraavista lähteistä:
YLE: Agit hop jatkaa luokkataistoa – rapparien uho korvasi solidaarisuuden
Jussi Kokkola: Yhteiskuntaluokka suomalaisissa rap-lyriikoissa (klikkaa linkkiä ’See the full transcript)
Turun Yliopisto: Agit Propista agit hoppiin
Jussi Kokkola: ”älä pure luita työväen luokan” – suomalaisen rap-musiikin puhujan analyysistä
4 toukokuun, 2014 at 9:50 am
Minkään epämääräisen pelkkään tunteeseen nojaavan epäluokan sekaan ei kannata ujuttautua. Siinä menee vuosia hukkaan, mutta kokeilla saatte uljaat nuoret. Kokeilkaa vaan ja koetelkaa yhteiskunnan hermoja.
Virallisella koneistolla on paremmat metodit,jotka alkavat ihmisyytesi mitätöinnistä, maineen pilaamisesta, yhteistyökyvyttömien rekisterinn kirjaamisesta, tautitietojesi riepottelusta,esi-isiesi menneisyydestä ja ulkopuolelle heittämisestä.
Ja toiminnot ovat systemaattisia, ennakoivia, itsestään selviä ja aivan sama kenen lauluja laulat tai mihin luokkaan kuulut. Nämä hommat tehdään summanmutikassa sitten loppujen lopuksi.
SStrategista osaamista! Saman ennakkoasenteen varassa katkotaan kaikki liput ja astalot symboloivatpa ne mitä tahansa.
Mutta minä rakastan kaunista ja hyvää. Kovasti tihrustelemalla saattaa vielä löytyä. Aattelin lähteä Puolaan, mitä siitä arvelet?
Nim.löytyykö ihminen ja mistä suunnasta?