Kuvastoa Helsingin Jätkäsaaresta kesältä 2016 ja 2017.
KATSO kuvat osoitteesta:
Helsingin kaupunki satsaa Jätkäsaaren uuteen kaupunkiympäristöön noin 700 miljoonaa euroa, kertoo projektinjohtaja Outi Säntti.
Mari Vaattovaara: ”Ekonomistit ja rakennusteollisuus päättävät meidän asumisesta … nyt rakennetaan kiireellä kaupunkia, joka ei ole kestävä.”
Asuntomessujen toimitusjohtaja Harri Tuomaala Helsingin kaupungin nettisivulla: ”Suomi on jo nyt asumisessa ja elämisessä maailman kärkimaa. Jätkäsaari on kiinnostava urbaani asuinalue, jonka erityispiirteitä ei näe ohi ajamalla tai edes kävelyllä.
Kaupungin nettisivu:
Yhteisöjen rooli vahvistuu: porukat rakentavat ja korjaavat asuntoja ryhmissä ja tulee lisää ryhmärakentamisen palveluja.
(Oheisessa kuvassa Jätkäsaaren ryhmärakennettu talo harmaine verhoineen, ulkopuolisilta suljettu.)
Purkakaa ankea Jätkäsaari heti, neuvoi saksalainen Art-lehti.
Helsingin kaupunki: ”Tavoitteena on tuoda merellistä kaupunginosaa paremmin esille”. – Mutta miksi näkymä aavan meren suuntaan kätketään korkean vallin taakse? Entä kuva ’merimaisemasta’ Lauttasaaren suuntaan (ohessa).
Helsinki rahastaa kaavoituksella ja tonteilla. Kuka maksaa tämän rahastuksen? Sen maksavat velkojensa alle nuutuvat asukkaat. Eikö tämä ole ihmisten hyväksikäyttöä, mafiamaista ja laitonta. Näin perustelee Osmo Soininvaara kaupungin harjoittamaa rahastusta, yleistä maantapaa Suomessa: ”kenelle kuuluu maankorko … maankorko kuuluu minusta aivan ehdottomasti kaupungille. …maankoron konfiskoimista kunnalle…
”Nolla asuntoa, nolla euroa tuloja Helsingille”, sanoi Otso Kivekäs Hgin valtuustossa 29.8.2018. Kaupunki siis hankkii jättimäiset, suurelta osin perusteettomat ja laittomat tulot ihmisten asumisella. Valtuustosalia myöten tätä hoetaan moraalisena pakkona. Mafiamaista toimintaa jota harjoittaa kaupunki.
”Jätkäsaaren kaltainen liikennesumppu”, mainitsi Ville Jalovaara Hgin valtuustossa 29.8.2018. (Tiettävästi sadat rekat jyrää parvekkeen alta päivittäin laivaan ja laivasta ulos.)
Euroopan Keskuspankin ja Suomen Pankin rahankylvö liike-elämälle (”määrällinen elvytys”, quantitative easining) yhtyneenä kaupungin ja sen johdon rajattomaan ahneuteen mahdollistaa Jätkäsaaren kaltaisen kuplarakentamisen. Vaihtoehto EKP:n ja SP:n politiikalle olisi ollut ja on ns. aurinkoraha tai kansalaistulo ihmisille.
Mari Vaattovaara: Suomalaisia miniasuntoja kauhistellaan jo ulkomailla. HS 20.8.2018.
Osmo Soininvaara: Kenelle kuuluu maankorko?
Salla Jokela: Kuka määrää kaupungin identiteetin?
Pasi Toiviainen: Myytti tiiviistä ekokaupungista.
Lisää kuvia Jätkäsaaresta facebookissani. Kuvat olen ottanut itse.
Poiminta kuviin liittyneestä nettikeskustelusta osoitteessa:
http://juhanikahelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260210-urbaania-populismia-helsingin-jatkasaaressa-kuvasto
Osallistuin eilen (1.9.) Helsingin Jätkäsaaressa kahden korttelin esittelykierrokselle (vihertaloksi kutsuttu ja eri-ikäisten kortteliksi kutsuttu). Onhan niissä – ainakin nyt uutena – kiintoisia viritelmiä. Iso kattoterassi heinikoineen voi olla hyvä oleilutila aurinkoisina kesäpäivinä. Entä kun istutukset rupsahtaa tai innokkaat hoitajat muuttaa talosta pois? Talvella katto kai peittyy lumeen. Konekasteltu köynnös läpi kaikkien kerrosten epäilytti, kuinkahan pitkään tuo toimii. Ja oliko niin että asukkaat eivät saa siihen koskea. Onko tämä omakohtaista viherosallisuutta?
Talojen sisätilojen ilme särähti:
Näki että talot on tehty halvalla ja ahtamalla. Kapeat portaikot, kapeat käytävät, yksitoikkoiset seinät, asunnoissa pienet vitivalkeat huoneet, parvekemaisemana kivikylä. Ahdistavanoloista. Onko tämä sairaala, ajattelin. Tuskin tänne haluaisin.
Ei löydy nykytaloista 100 vuoden takaisia avaria komeita portaikkoja jotka luovat leimansa koko taloon ja ylentävät mielen.
essee.net 
Vastaa